Syksyä Västeråsissa

Syksy on saapunut ja pelejäkin on takana jo useampi. Kauden alku on joukkueellamme alkanut vaihtelevissa merkeissä. Pelit lähtivät käyntiin varsin nihkeästi tulosten valossa. Tekeminen peleissä ei missään nimessä ole ollut surkeaa mutta maalinteko ja tiukan matsin kääntö voittoon on tökkinyt. Viime viikonlopun selkeä voitto hallitsevasta mestarista Kais Morasta antoi kuitenkin uskoa siihen, että kun pysymme pelisuunnitelmassa ja teemme asiat huolella, alkaa voittoja ja pisteitäkin tulla. Pelejähän vielä riittää ja uskoa omaan tekemiseen.

Joukkuehenki täällä on alusta asti ollut mitä parhain ja uudet pelaajat ovat päässeet mukaan porukkaan mielestäni hyvin. Ihan kuten viime kaudellakin oli. Joukkuehenkeen panostetaan, se kävi selväksi täällä heti alkumetreillä ja sen todella tuntee. Kaverilta vieressä saa ja pitää vaatia. Hyvistä suorituksista muistetaan aina kehua ja jos jostain syystä ei oikein kulje, niin kaveri vierellä tsemppaa ja kannustaa jolloin tekeminen yleensä saadaan käännettyä parempaan.

Välillä muutakin kuin salibandyä...Joukkuehengen kohotusta naamiaisbileiden merkeissä :)

Pelien lisäksi aika kuluu työskennellessä ja syksyn väreistä nauttien. Vapaapäivinä on käyty ihmettelemässä syksyisiä maisemia Västeråsissa ja lähiympäristössä. Alla muutama kuva eräästä aurinkoisesta syyspäivästä J

Tänään onkin sitten taas juhlapäivä kun edessä on vieraspeli Uppsalaa vastaan. Viime viikonlopun voiton jälkeen saatiin alle hyvä treeniviikko ja nyt ollaan taas intoa ja voitontahtoa täynnä. Mikäs olisi sen parempaa kuin suunnata maajoukkuetauolle ja ensiviikon EFT turnaukseen voitto ja kolme pistettä alla. Ei muuta kuin kamoja pakkaamaan ja kohti Uppsalaa! 

Arkea Alppimaassa ja vähän muutakin :)

Heippa taas kaikille pitkästä aikaa!

Olen jo kuukauden päivät asustellut Alppimaassa ja hyvin on mennyt :) Arki on lähtenyt hyvin rullaamaan. Alku oli tosin melkoista tottuttelua uuteen ympäristöön ja uusiin pelikavereihin. Itselle alussa ehkä suurimpia vaikeuksia tuotti se, että treenit ja pelit ovat niin myöhään täällä. Tämä tietenkin johtuu siitä, että täällä työ- ja koulupäivät ovat pidempiä kuin Suomessa. Ei siis ole mitenkään ihmeellistä, että lähtee hallilta 22.30 kotiin :)

Onneksi salibandyn ja muun arjen sekaan on mahtunut myös vapaapäiviä. Silloin olen yrittänyt tehdä mahdollisimman paljon muita juttuja :) Näihin päiviin on mahtunut matkustelua, vaeltamista ja ihan vain maisemista nauttimista :)

Ensimmäisenä matkakohteena olivat Lichtenstein ja Itävalta :) Tästä on noin kuukauden verran aikaa ja siellä oli vielä ihan kesä silloin :) Tuosta reissusta ei montaa kuvaa ole, mutta alla kuvia Lichtensteinin hallitsijan linnasta :) Tämä paikka oli melko pikaisesti nähty, sillä Lichtensteinia ei ole koolla pilattu :) Itävallan puolella Feldkirchissä ehdin hieman kauppojakin kiertelemään, mutta eipä yhtä ostosta shoppailuksi kai voi kutsua. Joku muu hoiti ostokset puolestani ;)



Tässä on Lichtensteinin hallitsijan linna :)

 

Feldkirchin pääkatu ja shoppailupaikka

Kausi tosiaan alkoi muutama viikko sitten pitkän odotuksen jälkeen :) Meidän alkukausi ei tosin ole lähtenyt ihan lentämällä liikkeelle. Pistesarake näyttää vielä pyöreää nollaa kolmen pelin jälkeen. Olihan toki alkukauden vastustajana muun muassa viime kauden mestari, mutta pitää pystyä kuitenkin peliä parantamaan. Itsellä on nyt takana kaksi peliä. Ensimmäinen oli kyllä vielä melko hapuilevaa pelaamista itseltä ja peli ailahteli melkoisesti, mutta viime viikonloppuna sain jo juonesta kiinni ja pääsin omalle tasolle, mistä pitää kyllä olla tyytyväinen :) Voittoahan se ei vielä tuonut, mutta kyllä se tästä lähtee :) Alla muutamia pelikuvia. Meidän kotipeleistä tulee ainakin meidän seuran nettisivuille yleensä valokuvia, jos teitä kiinnostaa käydä katsomassa :)

Ihan perus peliasentoja ;) (kuva Michael Peter)

(kuva Michael Peter)

Täällä on kyllä todella paljon nähtävää ja koettavaa :) Oma auto on myös todella kätevä, sillä välimatkat ovat niin lyhyet. Seuraava päiväretki suuntautui Itävallan Bregenziin, jossa oli aamupala järvenrannalla :) Ilma suosi taas todella ja aurinko paistoi lämpimästi :) Bregenzistä matka jatkui Saksan puolella Schwangauhun. Schwangaussa on iso linna korkealla vuoren rinteellä ja kuulemma Disneyn Prinsessa Ruususen linna on saanut kyseisestä linnasta vaikutteita. Pelin jälkeinen palauttava lenkkikin tuli tehtyä kun kiipesimme linnaa lähempää ihastelemaan :) Suunnitelmissa oli vielä käydä Garmisch-Partenkirchenin mäkimontussa, mutta se vierailu jäi seuraavaan kertaan :) Päivän päätteeksi oli vielä sauna Niemelän Emmin kotona :) Olipas mukava käydä pitkästä aikaa saunassa :) sitä kyllä kaipaa täällä ulkomailla asuessa.

Bregenz

 

Sinne me kohta kiivetään ;)

 

Prinsessa Ruususen linna

 

 

 

 Taas vietettiin arkea muutama päivä ja treenattiin. Seuraava vapaa päivä ja taas oltiin menossa :) Seuraava paikka on kyllä ollut siistein mitä olen reissun aikana nähnyt :) Itse asiassa varmasti yksi siisteimmistä paikka, missä olen koskaan käynyt. Auringon perässä täällä useimmiten yritetään mennä ja taas katseltiin, että missä se mollukka sattuisi paistamaan :) nokka kohti kylää nimeltä Engelberg, joka sijaitsee kilometrin korkeudessa. No paikalle saavuttaessa oli selvää, että aurinko ei ollut tavoittanut Engelbergiä vaan paksu pilvikerros. Engelbergistä pääsee kätevästi hissillä tai itse asiassa yhdellä junalla ja kolmella hissillä ylös Titlis-vuoren huipulle kolmen kilometrin korkeuteen. Päätimme koittaa onneamme ja lähdimme siis kohti huippua. Ja upeaahan siellä oli :) pilvien yläpuolelle päästyämme aurinko paistoi kirkkaan siniseltä taivaalta ja vuorien lumihuiput näkyivät pilvien seasta. Maisema oli todella upea :) Koko päivä hymyilytti maisemat ja se valon määrä, joka ylhäällä oli :)

 

 

 

 

 

 

No words needed :)

Mahdollisimman paljon yritän myös ulkoilla ja nauttia luonnosta täällä ja hyvää kuntoilua on itse kävellä huipulle :) En tiedä pääseekö Titliksen huipulle asti kävellen, sillä siellä on lunta ympäri vuoden ja mahdollista siis lasketella. Itse olen nyt käynyt jengin kanssa sillon Rigin huipulla ennen kauden alkua ja pienen pätkän olen kävellyt Pilatus-vuorta ylöspäin. Viime sunnuntaina oli kuitenkin niin kaunis päivä, että oli pakko lähteä ulkoilemaan. Paikaksi valikoitui Grosser Mythen. Oli siinä varmasti ilmeessä näkemistä, kun näin vuoren ensimmäisen kerran ja tajusin, että pystysuoraa seinää kiivetään :) Tämä oli kyllä tähän asti rankin reitti. Vuoren rinnettä kiivetään pientä kivipolkua. Huipulle päästessä tunne on kyllä palkitseva :) Alla muutamia kuvia matkan varrelta ja huipulta :)

Palataan taas pian asiaan :)

Krista